Petovahingot hallintaan!

Petotilanteen paheneminen on poronhoitajille entistä suurempi ongelma. Tietoa vahingoista tulee eri puolilta poronhoitoaluetta ja luvut ovat koruttomia. Esimerkiksi inarilaisessa Hammastunturin paliskunnassa edellisenä poronhoitovuonna petojen jäljiltä löydettyjen raatojen määrä oli 83, ensi kuun vaihteessa päättyvänä poronhoitovuonna on jo nyt saavutettu yli kolminkertainen lukema 280, vaikka talviuniltaan juuri heräilevien karhujen suorittama vastasyntyneiden vasojen verottaminen on vielä edessä päin. Karhu seurailee vaameja vasomisen aikana tuulen alapuolelta ja iskee siinä vaiheessa, kun vasa on vielä liian heikko pakenemaan.

Vahinkojen raju lisääntyminen johtuu kuitenkin pääasiassa ahmakannan kasvusta. Ahma on Suomessa kokonaan rauhoitettu peto, sitä ei toistaiseksi missään olosuhteissa tai tilanteissa saa metsästää. Muiden petojen osalta häirikköyksilöiden poistolupia poronhoitoalueelle saadaan, mutta usein valitettavasti niin hitaasti, että pedot ehtivät siirtyä lupa-alueen ulkopuolelle. Ahma on myös pienestä koostaan huolimatta tehokas tappaja, joka ei saalista vain syödäkseen. Ja porotokassa ahma saattaa myös raadella useita poroja tappamatta niitä, jolloin poromiehet joutuvat hoitamaan likaisen työn loppuun.

Ahma ei ole uhanalainen laji. Sen pyydystäminen on mahdollista Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Lainmuutos meillä edellyttää kuulemma ahmojen hoitosuunnitelman tekemistä. Miksihän asian valmistelu etenee etanan vauhtia, vaikka kysymyksessä on syrjäseudulla asuvien ihmisten elinkeino?

Pedot ovat myös viisaita. Kun ne huomaavat, että perään lähteneet ahdistelijat lopettavat takaa-ajon valtakunnan rajalla, ne osaavat paeta rajan yli siitä eteenpäin joka kerta. Näin käyttäytyvät niin karhu kuin susikin.

Poromiesten huolta lisää se, että petovahinkojen lisääntyessä korvausmäärärahat tulevat perässä hitaammalla tahdilla. Maksatukset tulevat pahasti jälkikäteen ja pelkona on, että rahaa ei riitä täysmääräisiin korvauksiin. Korvauksia maksetaan vain löydetyistä raadoista ja ainakin toinen mokoma jää löytymättä. Trendi on selvä: vuonna 2011 löydettiin runsas 3 300 raatoa, vuonna 2012 jo yli 5 000. Tämän vuoden luvut tulevat aivan ilmeisesti olemaan vielä koruttomampia.

Tässä olisi työsarkaa Lapin kansanedustajille puoluekannasta riippumatta: ahman pyytäminen sallittava ja petokorvauksiin riittävästi rahaa. Ja voisivat suomalaiset europarlamentaarikotkin ehdottaa petojen suojelua ajaville kolleegoilleen Keski-Euroopassa, että voisimme pyydystää liikoja petoja täällä elävänä ja he voisivat sitten suojella niitä omissa lähimetsissään.

Jätä vastaus

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>