Poron elämää

Porovaadin vasoo yleensä joka kevät noin 4-6 kilon painoisen vasan. Vasat ovat jo syntyessään hyvin kehittyneitä, mutta täysin riippuvaisia emänsä maidosta. Poronvasa nousee jaloilleen jo puolen tunnin kuluttua syntymästään. Vasa juoksee emänsä perässä ensimmäisen kesän ja syksyn. Emon avulla tunnistetaan vasan omistaja ja vasa korvamerkitään touko-heinäkuussa.
Sukukypsäksi poro tulee yleensä puolentoista vuoden iässä. Porojen kiima-aika eli rykimä on loka-marraskuulla, jolloin suurin osa vaatimista tulee tiineiksi. Hirvaat kokoavat rykimän aikana itselleen haaremiinsa 10–20 vaadinta.

Poro vaihtaa sarvensa ja karvansa joka vuosi. Lue lisää

Poro syö kesän kuluessa ruohokasveja, heiniä, varpuja, versoja, lehtiä ja loppukesästä sieniä. Lumen tultua maahan jäkälästä tulee pääravinto. Kun lumipeite kasvaa liian paksuksi tai jäiseksi porolle kaivaa jäkälää, se siirtyy syömään puiden oksilla kasvavaa luppoa eli naavaa. Talven aikana poro menettää huomattavan osan painostaan.

Porolla on omat vaaransa. Lue lisää

Ylä-Lapissa poro liikkuu talviaikaan metsämaastossa, jossa se saa suojaa ja löytää helpommin ravintoa. Kesäaikana poro nousee mielellään avoimeen tunturimaastoon, jossa tuuli paremmin pitää loitolla räkän, verenhimoisten hyönteisten miljoonapäiset parvet.

Runsaasti lisätietoa osoitteessa http://www.paliskunnat.fi/