Moni muistaa vuosikymmenien takaa iskulauseen ”Poro on parasta”. Näinhän asia edelleenkin on: poro on todellakin parasta maassamme tuotettua lihaa. Mielikuvatasolla suuri yleisö pitää poronlihaa erittäin hyvänä, mutta voi sitä hyvyyttä helposti palastellakin.
Poronliha on maukasta. Poronlihassa on omaperäinen, riistamainen, jopa villin eksoottinenkin maku. Poro on helppo tunnistaa tavanomaisten tuotantolihojen joukosta, se erottuu edukseen.
Kyselijöille ja epäilijöille olen pitkään antanut kehoituksen luottaa omaan makuun ja verrata poroa muihin lihoihin. Tässä yksinkertaiset testiohjeet. Hanki poron fileetä sekä parhaan mahdollisen pihvihärän fileetä. Tai kummastakin eläimestä sisäpaistia. Tai paahtopaistia. Pidä lihoja puolisen tuntia huoneenlämmössä ennen kypsentämistä. Älä marinoi äläkä mausta. Grillaa tai paahda pannulla kummastakin lihasta pihvi nopeasti kuumassa lämpötilassa niin, että liha jää sisältä punertavaksi. Anna lihojen rauhoittua lautasella muutaman minuutin ajan. Leikkaa kypsennetyt lihat, ripauta hieman suolaa leikkauspinnoille maistele. Voit toistaa saman lisäämällä leikkauspinnoille myös hiukkasen mustapippuria myllystä. Tulet hämmästymään siitä, kuinka maukas poro on ja kuinka mauttomalta pihvihärkä sen rinnalla maistuu. Tämän testin olen menestyksellä antanut sekä ammattikokkien että kotikulinaristien käyttöön ja poikkeuksetta testanneet ovat pitäneet poroa ylivoimaisena voittajana. Vertailun voit halutessasi tehdä myös muiden lihojen kuin häränlihan kanssa.
Poronliha on mureaa. Hienosyinen poronliha, erityisesti vasan liha, on luonnostaan mureaa. Edellä mainittu vertailu pihvihärkään tuo yleensä esiin positiivisesti yllättyneen kommentin myös poron mureudesta. Mureimpia ruhonosia ovat fileet ja paistit, mutta esimerkiksi etuselkä ja nopeasti grillatut potkakiekot sekä sydän ja maksa yllättävät niitä ensi kertaa kokeilevan. Toki porossa niin kuin kaikissa muissakin eläimissä on myös osia, jotka ovat parhaimmillaan pitkään kypsennettyinä. Siitä lisää toiste, kun kirjoitan pororuokien valmistuksesta.
Poronliha on monipuolista. Suurelta yleisöltä kyseltäessä Suomen perinneruokien ykkösenä mainitaan vuodesta toiseen karjalanpaisti ja kakkosena karjalanpiirakka. Kolmantena tuleekin poronkäristys, joka on ylivoimaisesti suosituin pororuoka maassamme. Mutta poro on paljon muutakin kuin käristyslihaa. Mestarikokki Markus Maulavirta on joskus todennut, että poro on monipuolisempi raaka-aineena kuin naudan liha. Yksi syy lienee myös se, että porosta otetaan talteen lähes kaikki syötävät osat. Pienissä poroteurastamoissaveren käsittely on yleensä varsin vaikeaa eikä sitä sen enempää kuin koparoita tai poskilihaakaan tavallisesti käsitellä myytäväksi, mutta melkeinpä kaikki muu tuleekin hyödynnetyksi. Eri ruhonosissa on erilaisia makuja ja erilaisia suutuntumia. Niiden etsiminen ja kokeileminen on rajaton riemu.
Monipuolisuutta voi tarkastella toisinkin. Poroa voidaan valmistaa miltei millä lihan kypsennykseen sopivalla tavalla tahansa. Samoin siitä saadaan alkuruokia, pikkulämpimiä, kylmiä pääruokia ja lämpimiä ruokia. Arkiruokia ja juhlaruokia.
Poronliha on puhdasta. Jatkuvien mittausten mukaan Suomen Lapissa on Euroopan Unionin puhtain ilma. Kun alueella on harva asutus eikä juuri teollisuutta, maaperäkin on puhdasta. Tämä takaa poroille puhtaan ravinnon ja meille puhtaan lihan. Tsernobilin onnettomuuden jälkeen on epäilty poronlihasta löytyvän korkeaa radioaktiivisuutta. Viranomaiset ovat suorittaneet mittauksia vuosittain ja poronlihan säteilyarvot ovat puhtaasti taustasäteilyarvojen mukaisia eli saastumista ei ole.
Poronliha on terveellistä. Poronlihan vähärasvaisuudesta, kivennäis- ja hivenainepitoisuuksista, vitamiineista ja sopivuudesta myös allergisille on valmista tekstiä sivuillamme. Samaa tekstiä lienee tässä turha uudelleen kirjoittaa.
Poronliha on eettinen valinta. Porot elävät pääosan elämästään luonnossa vapaina aivan kuin villieläimetkin. Ne kerätään yhteen kesällä vasojen merkitsemiseksi ja alkutalvesta erotuksia varten. Poronliha on eettinen valinta ruoaksi.
Poronliha on turvallista ruokaa. Poronlihan käsittely tapahtuu hyväksytyissä laitoksissa. Erityisesti pienjalostuslaitosten lihan alkuperä voidaan jopa ruhon tarkkuudella jäljittää, jos näin halutaan tehdä. Poromiesten omistamissa laitoksissa pidetään lihasta yhtä hyvää huolta kuin elävistäkin eläimistä ja laatu asetetaan määrän ja lyhytnäköisen ahneuden edelle.
Poronliha on tunnettu ja tunnustettu perinneruoka. Euroopan Unioni on vuonna 2008 antanut Lapin Poron lihalle suojatun alkuperänimityksen (SAN), korkeimman kolmesta käytössään olevasta alkuperätunnuksesta. Tämä on osoitus poronlihan pitkästä perinteestä ja korkeasta laadusta oikein käsiteltynä. Nimitystä saadaan käyttää lihasta, joka tulee Suomen poronhoitoalueelta ja joka on myös käsitelty ja pakattu siellä. Juuri tällaista lihaa Deliporo toimittaa. Kysymyksessä on vasta toinen suomalainen elintarvike, jolle tämä suoja on myönnetty. Ensimmäinen on Lapin puikulaperuna.
Tästä ei liha Suomessa enää parane. Me Deliporossa olemme ylpeitä tästä hienosta tuotteesta. Uskomme, että laatua ja parasta makua arvostavat kuluttajat arvostavat tavoitettamme tuoda hyvä valikoima korkealaatuista poronlihaa kaikkien saataville.
