Lapin hilla

Suomen puhtaimmat, aromikkaimmat ja runsasvitamiinisimmat marjat kuten hilla kasvavat Lapissa. Vähäisestä teollisuudesta ja harvasta asutuksesta johtuen maaperä on puhdasta ja ilma tutkitusti Euroopan unionin puhtainta. Keskikesällä Lapin yötön yö antaa valoa vuorokauden ympäri ja sen tuoma kasvuvoima rikastuttaa sekä makua että vitamiinipitoisuutta.

Lapin marjojen kuningatar on hilla, joka etelämpänä tunnetaan myös nimillä lakka ja suomuurain. Eri tyyppisissä suomaastoissa matalana kasvava kasvi tuottaa kypsänä kullankeltaisen, kerrannaisen luumarjan, joka on mehukas, makea ja hyväntuoksuinen. Maultaan kerta kaikkiaan upea, täysin vertaansa vailla oleva hilla on myös oikea terveyspaukku: sen C-vitamiinipitoisuus on 2-4 -kertainen appelsiiniin verrattuna.

Hilla kukkii kesä-heinäkuussa. Sen valkoinen kukka on arka niin hallalle, myrskytuulelle kuin rankkasateellekin ja kun vielä pölyttävät hyönteiset voivat olla harvalukuisia kylmänä kesänä ja halla saattaa tuhota kypsymisvaiheessa olevat marjatkin, hilla on haavoittuvainen eikä siitä saada hyvää satoa läheskään joka vuosi. Onneksi kasvin viihtyminen hyvinkin erilaisissa maastoissa ja laajalla alueella pelastaa yleensä sadon ainakin jossain määrin.

Deliporon myymät hillat on pakattu valmiiksi laadukkaisiin Orthexin Jäänalle-  pakastusrasioihin. Ne on vaivatonta nostaa kotipakastimeen ja niissä on sopiva annos kerralla sulatettavaksi käyttöä varten.

 

Lapin ehkä yleisimmin syöty jälkiruoka on leipäjuusto hillojen kera. Hillaa käytetään jälkiruokana myös sellaisenaan tai kermavaahdon kanssa, samoin sitä usein tarjotaan jäätelön tai lettujen kanssa. Useimmat sirottelevat hieman sokeria marjojen päälle. Muita käyttöjä ovat täytteenä leivonnaisissa sekä raaka-aineena erilaisissa marjavalmisteissa kuten hillossa ja hyytelössä.