Poromiehen nauru

Viime vuosisadan alkupuolella Lapissa asui kuuluisa pororuhtinas Mosku. Perimätieto kertoo, että Moskun suuri porokarja oli osin kertynyt toisten tokista verottamalla, sekä Suomen että Venäjän puolella. Mutta taitavaksi ja varakkaaksi poromieheksi hänet tunnustettiin ja hän oli palkisensa aito mahtimies. Kerran tuli naapuripaliskunnan poroisäntä matkallaan Moskun asennolle ja Mosku osoitti vieraanvaraisuuttaan tarjoamalla vieraalle juuri valmistunutta porokeittoa. Vieras siinä syödessään katseli kuuluisaa isäntäänsä kulmien alta ja tuumasi: ”Minä se en ole koskaan omaa poroa syönyt.” Mihin Mosku: ”Vaan nytpä syöt!”


 

Naarasporo tunnetaan Lapissa nimellä vaadin. Urosporo on varmaankin nimeltään suostun…


 

Kesällä 2007 kävin Pallaksella, jossa hotellin pihassa oli parinkymmenen poron parttio räkkää paossa. Samalla tietysti matkailijoiden ihailtavana ja kuvattavana. Samana päivänä ajoin Leville ja kerroin hotelli Sirkantähden väelle poroista ja kysyin leikilläni, onko heillä myös pihaporoja. Sain naurun kera vastauksen, että kyllä heillä on, Finnair-poroja. Olin yhtenä kysymysmerkkinä ja minua valistettiin: ”Pojat tulee aina illaksi kotiin.”


 

Poromiehen rakkaus, se se on kestävää. Rakkauden kohde saattaa kyllä välillä vaihtua.