1. Nimisuoja-laatujärjestelmä

Nimisuoja on EU:n lainsäädännössään määrittelemä laatujärjestelmä. Järjestelmä koostuu neljästä eri suojauskategoriasta, joihin kuuluu tällä hetkellä yhteensä n. 3500 tuotetta:

• maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa on yli 1400 tuotetta
• viineissä 1750
• väkevissä alkoholijuomissa 350 ja
• maustetuissa viinituotteissa viisi eri tuotetta.

Suomalaiselle kuluttajalle tutumpia ovat monet järjestelmään kuuluvat tuotteet kuten Champagne, Feta-juusto ja Prosciutto di Parma –kinkku, kuin nimisuojauksen taustalla oleva laatujärjestelmä. Siten suojauksen merkityksen voi selittää kertomalla, että Lapin Poron kuivaliha on täsmälleen samassa laatujärjestelmässä kuin ilmakuivattu Prosciutto di Parma-kinkku.

Suomalaisia nimisuojatuotteita on tällä hetkellä 12, joista kaksi on alkoholituotteita ja loput maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Pohjois-Suomeen sijoittuu suojattuna alkuperänimityksenä (SAN) kolme lihatuotetta: Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha. SAN-suojaus on pohjoisessa myös Lapin Puikula  -perunalla ja Kitkan viisas -muikulla.

a. SAN-merkki ja mistä löytyy

Lapin Poron liha-, Lapin Poron kuivaliha- ja Lapin Poron kylmäsavuliha -tuotteilla on oikeus käyttää ”suojattu alkuperänimitys” eli SAN-merkkiä. SAN-merkin vaatimukset ovat tiukimmat. Merkki voidaan myöntää vain, jos tuotteen kaikki vaiheet (raaka-aineen tuotanto, valmistus ja pakkaaminen) tapahtuu määritellyllä maantieteellisellä alueella.

b. Merkin käyttö ja maksullisuus

Merkin käyttö ei maksa mitään, kustannukset ovat välillisiä kuten painatuskuluja. Merkin käyttöä valvoo Suomessa Ruokavirasto ja käytännössä paikallinen terveysvalvonta normaalien elintarvikevalvontakäyntien yhteydessä.

2. Suomalaiset nimisuojatut porotuotteet

Maantieteellinen alue: Suomen poronhoitoalue kattaa 36 % Suomen pinta- alasta. Poronhoitoalueeseen kuuluu Lapin maakunnan (Kemi-Tornion aluetta lukuunottamatta) lisäksi pohjoisosat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista. Tällä alueella porot laiduntavat vapaasti luonnonlaitumilla kevään, kesän, syksyn ja alkutalven ennen teurastusta.

Porojen ravinto: Poron kesäravinto koostuu jopa yli 350 eri kasvilajista kuten suokasveista ja puronvarsien heinä- ja ruohokasveista. Kesäravinto on helposti sulavaa ja siinä on runsaasti valkuaisaineita, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Loppukesällä ja varsinkin syksyllä porot syövät mielellään sieniä.

Yhteys maantieteelliseen alueeseen: Poronlihasta tekee ainutlaatuisen tuotteen pohjoisen Suomen ankarat luonnonolot ja selkeät vuodenajat. Keskiyön aurinko kesällä kypsyttää poroille ravintoainepitoisuuksiltaan erinomaisen ravinnon. Vastaavasti pitkä, kylmä ja luminen talvi rajaa ravinnoksi jäkälät, naavat ja lisärehun. Maantieteellisen alueen ominaispiirteet tekevät siis poronlihasta riistan makuisen, erityisen ainutlaatuisen maun omaavan lihan.

Poronhoito on hyvin vanha elinkeino. Poro on alkujaan tunturialueiden eläin ja puoliksi kesytetty Skandinavian villistä tunturipeurasta. Vanhimmat, mahdollisesti poroa esittävät kalliopiirrokset ovat yli 3 000 vuoden takaa. Ensimmäiset varmat tiedot eurooppalaisesta poronhoidosta ovat vuodelta 892 jKr. Peuranmetsästys johti aikojen kuluessa porotalouteen, jonka varassa ihmiset pystyivät asumaan Suomen pohjoisimmilla alueilla aina 1600-luvulta lähtien.

a. Lapin Poron liha

Lapin Poron liha on tummaa, mureaa ja riistan makuista. Lapin Poron lihan syyt ovat ohuemmat kuin hirven- ja naudanlihan. Hienosyinen poronliha on rasvapitoisuudeltaan alhaista, mutta ravintoainepitoisuudeltaan rikasta. Esimerkiksi C-vitamiinia on Lapin Poron lihassa 4–5 kertaa enemmän ja seleeniä 5–10 kertaa enemmän kuin naudan lihassa.

B. Lapin Poron kuivaliha

Lapin Poron kuivaliha kuivataan vuosisatoja jatkuneella perinteisellä tavalla ulkona. Lapin Poron kuivalihan valmistus onnistuu vain Suomen pohjoisilla alueilla, jossa kevättalven lämpötilan vaihtelut ovat riittävän suuria –30 °C ja + 7 °C välillä mureuttaen lihan ja antaen sille luonnon aromikkuuden. Myös taito valmistaa ja erityisesti taito valita kuivalihaksi soveltuva poronliharaaka- aine, tekevät kuivalihasta oman erityisen maun omaavan poronlihatuotteen.

C. Lapin Poron kylmäsavuliha

Kylmäsavulihan maku on pehmeän savunmakuinen, jonkin verran suolainen sekä aromiltaan poronlihan maulle ja tuoksulle tyypillisesti voimakas. Lapin Poron kylmäsavulihan kypsytys kestää noin viikon ja se suoritetaan kylmäsavuhuoneissa tai -kaapeissa savustamalla ja kosteutta haihduttamalla.  Savu muodostetaan leppä-, koivu- tai katajapurusta kytösavumenetelmällä.  Kypsentämisen alussa lämpötila pidetään korkeampana, noin + 24 °C:ssa, jotta fermentoitumisprosessi käynnistyy.