Tag Archives: porokeitto

Porokeitto juhlaan ja arkeen

Porokeitto – legenda jo eläessään

Porokeitto on mitä perinteisin ruokalaji Lapissa. Se tunnetaan yleisesti myös nimellä porovelli.

porokeittoKeitto on suosittu ruoka monesta hyvästä syystä: se kypsyy hiljalleen itsekseen, se on maukas ja ravitseva, se säilyy liedellä tai padassa lämpimänä pidemmänkin aikaa ja jokaisen ruokailijan on helppo annostella itselleen sopiva määrä lautaselle. Kiehumaan voidaan laittaa vaikka jäinen liha ja keittoon voidaan lisätä muita aineksia mieltymyksen ja saatavuuden mukaan.

Porokeitto on tuhti arkiruoka rankkaa ruumiillista työltä tekevälle. Se on poronkäristyksen tavoin yleinen ruoka silloin, kun koolla on suurempi joukko syötettäviä. Myös silloin, kun vietetään juhlia eli se on mitä parhain juhlaruoka.

Valmistusvinkkejä

Tyypillistä keittolihaa on rinta, niin myös porosta. Kaikki muutkin luulliset lihat kuten kaula, potka ja kylki käyvät hyvin. Ja silloin, kun lihaa halutaan runsaasti, etuselkä, lapa, paisti.

Keitto valmistuu riittävän suuressa kattilassa, varsinkin maasto-olosuhteissa padassa ja joukkoruokailua varten vaikka armeijan soppakanuunassa.

Jos porokeiton liemeen halutaan saada mahdollisimman voimaksa maku, luut ja lihat pitää panna kylmään veteen keittämistä varten. Jos taas halutaan maun olevan parhaimmillaan itse lihassa, nämä kannattaa laittaa kiehuvaan veteen. Molempi parempi saadaan, kun kylmään veteen laitetaan luut tai luullinen liha ja esimerkiksi paistilihaa lisätään keittoon ennen valmistumista siinä vaiheessa, että se juuri ehtii kypsyä ennen keiton valmistumista.

Lapissa monien mielestä hyvän porokeiton tunnusmerkki on se, että keitossa on runsaasti lihaa.

Täyteläisen perusmaun porokeitolle antaa poronluu. Luuta, jossa saa olla lihaa mukana, pitää keittää kauan. Perusohje: mitä kauemmin, sitä parempaa tulee. Kuitenkin vähintään tunti. Moni kokki keittää lientä isomman annoksen kerralla ja pakastaa osan siitä nopeuttaakseen seuraavan keiton valmistamista.

Jos keitto tehdään luuttomasta lihasta, siihen saa makua lisäämällä liemeen Deliporon Porokastiketta.

porokeittoLapissa porokeitto, varsinkin kenttäolosuhteissa, saatetaan keittää ilman muita aineksia, esimerkiksi perunoita. Yleisemmin kuitenkin keittoon lisätään kypsennyksen loppuvaiheessa perunoita (Lapin puikulat ovat jauhoisia ja hajoavat helposti. Keitto on otettava tulelta heti, kun puikulat ovat kypsiä. Kiinteämmät perunalajikkeet ovat keitossa kiitollisempia käsiteltäviä.)

Mahdollista on lisätä myös muita juureksia, kuten naurista, lanttua ja porkkanaa. Eri juuresten vaatima kypsennysaika kannattaa ottaa huomioon, etteivät ne hajoa liemen joukkoon.

Ohra on pohjoisimmissa olosuhteissa menestyvä viljalaji ja niinpä ohrasuurimoita on totuttu lisäämään keittoon, jonka ne mukavasti suurustavat. Mahtaakohan tämä olla nimen porovelli takana?

Maustaminen

Perinteisen porokeiton mausteena käytetään pelkästään suolaa. Sen ohella mahdollisesti pippuria. Omat kannattajansa on myös voin lisäämisellä keittoon makua antamaan.

Jo sipulin lisääminen porovelliin jakaa mielipiteet kahtia, muista mausteista puhumattakaan. Ripaus jotain yrttiä sopii useiden mielestä, esimerkiksi Lapissa kasvavaa väinönputkea. Savunmaku maltillisesti sopii ainakin vaihteluksi. Parasta olisivat savustetut poronluut, mutta niiden puutteessa poron kylmäsavupaistirouhe antaa pikantin makuvivahteen. Katajanmarjaakin kannattaa kokeilla. Yleiseksi maustamisohjeeksi sopii varmasti poronliharuokien perusohje: ei useita mausteita eikä mitään niistä paljon, ettei poron oma, hieno maku peity.

Muita porokeittoversioita

Kirkas poroliemi
Maukas poroliemi sopii alku- sekä väliruoaksi sellaisenaan tai lihapasteijan, keitetyn poronkielen tms. kanssa. Paahtamalla luut ennen keittämistä saadaan tummempaa lientä.

Käristyslihakeitto
Käristyslihasta syntyy myös hyvä keitto, vieläpä perinteistä porokeittoa huomattavasti nopeammin. Lihan annostelu kattilasta lautaselle on myös helppoa. Tuhti poronmaku saadaan mukaan luista keitetyillä liemillä tai jos sellaista ei ole saatavilla, lisäämällä liemeen Deliporon Porokastiketta.

Käristyslihakeitoista lienee tunnetuin Lapin ukon keitto.

Porojauhelihakeitto
Porojauhelihasta voidaan tehdä keittoa aivan samalla tavalla kuin käristyslihasta tai muistakin jauhelihoista. Poron hienon maun säilyttäminen tässäkin edellyttää, että maustaminen on maltillista.

Savuporokeitto
Kylmäsavuporosta, ehkä helpommin rouheesta mutta kohtuullisella vaivalla siivuista tai vaikka kimpaleista pienittyinä saadaan maittava, erilainen raaka-aine eri versioina tehtäviä keittoja varten. Yleisimmin savuporokeittoa tarjotaan alkuruokana, mutta se sopii kyllä pääruoaksikin.

Kuivalihakeitto
Poronlihaa on kuivattu säilyvyyden parantamiseksi jo tuhansia vuosia. Vaikka lihaa on pureskeltu ravinnoksi sellaisenaan, on siitä myös aina keitetty keittoa. Kuivalihassa ja siitä tehdyssä keitossa on aivan erilainen maku kuin tuoreesta lihasta tehdyssä. Luullista kuivalihaa jotkut poromiehet tekevät omaan tarpeeseensa, mutta nykyisin vallitsevana käytäntönä on kuivata vain luutonta paistia.

Koparakeitto
Entisinä aikoina porosta hyödynnettiin kaikki mahdolliset osat joko ravintona tai muuten, esimerkiksi vaatetukseen, käyttöesineiksi, ompelutarvikkeiksi, koruiksi jne. Koparatkin puhdistettiin ja niistä keitettiin keittoa, mihin aikaakin taisi olla nykyistä hektistä elämänmenoa enemmän. Koparoita ei tällä haavaa ole saatavissa niin käsiteltyinä, että kaupat kuten Deliporokin on, voisivat niitä myydä.

Porokeiton juomasuositukset
Varma valinta porokeitolle on olut.

Keittoreseptejä löydät tästä >

Deliporon puolen vasan paketissa on mukana keittoluita. Erikseen verkkokaupassa myydään myös luullista keittolihaa.

deliporo-verkkokauppaan