Joulu on tärkein suomalaisten viettämä perhejuhla. Siihen liittyvät pitkät perinteet, osa jopa vuosisatojen takaa. Ja mitä suurimmassa määrin myös jouluruokaperinteet.

Agraariyhteiskunnassa sekä kasvatettavat eläimet että niiden rooli juhlaruokana tulivat meille etelämpää, paljolti Saksasta ja osin muiden Pohjoismaiden kautta. Sialla kaikkiruokaisena ja sopeutuvana eläimenä oli iso merkitys ruokavaliossa ja siten myös jouluruokana. Joulukinkusta tuli iso osa suomalaista jouluruokaa ja se on sitä vieläkin.

Kansainväliset vaikutteet jatkuvat. Amerikoista on meille tullut joulupöytään kalkkuna. Jouluruokailun lihatarjonnasta sekin on osansa ottanut.

Lapissa on joulunakin perinteisesti syöty omaa lihaa eli poroa ja sen asema on edelleen vahva. Poronlihan kasvava suosio eteläisessä Suomessa on tuonut sen myös yhä useampaan joulupöytään koko maassa. Niihin, joissa makua ja laatua osataan arvostaa. Valtavirtaa se ei kuitenkaan ole.

Millainen jouluruokaperinne teidän perheessänne on? Syöttekö kinkkua? Vai kalkkunaa? Vaiko poroa?

Jos nautitte useampaa kuin yhtä liharuokaa jouluaterioilla, olette mahdollisesti enemmän sääntö kuin poikkeus.

Poron paistilla on mahdollisuus korvata kinkku vaikka kokonaan. Yleisempää taitaa kuitenkin olla sekä-että: syödään kinkkua ja poroa vuoropäivinä tai samoilla aterioilla.

Kalaakaan ei kannata unohtaa. Perinteisiä ovat silli, joululohi ja lipeäkala. Tasavallan presidentti saa Saaristomeren kalastajilta lahjaksi jouluhauen joka joulu. 

Olemme koonneet poroa sisältävästä joulupöydästä sekä ajatuksia että konkreettisia ehdotuksia reseptejä myöten, ottaen huomioon monet muutkin jouluruokaperinteet. Kannattaa tutustua >