Helsingin Sanomien eilisessä 27.10.2022 numerossa sarjassa Tutkivaa journalismia julkaistiin kirjoitus Huijaus lautasella.

Aivan vähäpätöisistä rikkomuksista tai harvoista tapauksista ei ole kysymys. Ruokavirasto on saanut tietoonsa noin 300 elintarvikerikosepäilyä vuodesta 2008 lähtien. Elintarvikkeita käsitellään, pakataan, jäädytetään jne. kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella. Paikat, joissa työskennellään, voivat olla elintarvikkeiden käsittelyyn hyväksymättömiä ja täysin soveltumattomia. Pakastetrtua lihaa sulatetaan ja myydään tuoreena. Lihaa sulatetaan, jauhetaan ja pakastetaan uudelleen, jolloin lihan rakenteen rikkoutuminen voi edistää bakteerien lisääntymistä. Sairaiden tai lääkittyjen eläinten lihaa tuodaan elintarvikeketjuun, millä saatetaan aiheuttaa terveysvaaraa.

Ravintoloissa esiintyy myös elintarvikerikoksia. On epähygieenisiä toimitiloja, käytetään tarkastamatonta lihaa, väärennetään raaka-aineiden alkuperää jne.

Eläintiloilla kohdellaan eläimiä huonosti. Teurastaminen, leikkaaminen tai käsittely tapahtuvat epäasiallisissa tiloissa. Tarkastamatonta lihaa myydään. Tuotteisiin ei ole merkitty viimeistä käyttöpäivää. Lääkerikoksetkin ovat yleisiä.

Maailmanlaajuisesti elintarvikerikosten arvo vuosittain on noin 30 miljardia euroa. Euroopan osuus tästä on noin 10 miljardia euroa.

Rikoksia esiintyy myös liittyen rehuihin, lannotteisiin, siemeniin, viljelijätukiin jne.

Eläinten sairauksia jätetään huomioon ottamatta, eläinlääkärin lopetusmääräys jätetään noudattamatta, kuolleiden eläinten ruhoja jätetään mätänemään elävien eläinten sekaan.

Olin suorastaan vihainen lukiessani noista piittaamattomuuksista ja räikeistä rikoksista, kun suurin piirtein samalla työllä ja vaivalla olisi useimmat asiat voinut tehdä oikein ja kunnollisestikin. Samanaikaisesti tulin surulliseksi, kun ajattelin rikoksiin sortuvien ihmisten vääristynyttä arvomaailmaa ja piittaamattomuutta niin eläimistä kuin omista asiakkaistaan ja myös kaikkien sääntöjen ja ohjeiden halveksimista. Jaksan uskoa, että he kuitenkin ovat pieni vähemmistö.

Kun itse aikanaan lähdin poronlihan verkkokauppiaaksi, minulla ei ollut minkäänlaista taustaa elintarvikealalta. Osallistuin porotalouden kehittämishankkeisiin, olin mukana koulutustapahtumissa, suoritin hygieniapassin vaikka siihen ei ollut mitään velvoitetta. Kokeneiden porotalouden asiantuntijoiden neuvojen mukaisesti valikoin lihantoimittajiksi vain pienjalostajien eturivin yrityksiä  Sellaisia, joissa elävistä poroista hyvää huolta pitävät poromiehet itse huolehtivat samalla tavalla tiloista, hygieniasta ja määräysten noudattamisesta myös lihan käsittelyssä aina pakkaamista myöten. Toimijoita, jotka olivat aidosti ylpeitä työstään ja tuotteistaan sekä niiden laadusta. 17 vuoden kokemuksen perusteella lähtisin vasta-alkajana etenemään samalla tavalla ja etsimään juuri tuollaisia vastuullisia lihantoimittajia.

 

Tuossa samaisessa Helsingin Sanomien artikkelissa tuodaan esille myös elintarvikkeisiin liittyvä työrikosepäily. Se liittyy metsämarjojen poimintaan ja thaimaalaisten poimijoiden joutumiseen ihmiskaupan uhriksi. Yksityiskohtia ei ole julkisuuteen vielä kovin paljon tuotu. Epäilyjä mm. työhönpääsypalkkioista on esitetty. Poimijat ovat hyvin riippuvaisia työnanatajastaan ja ilmeisesti myös joutuneet asumaan huonoissa olosuhteissa.

Keskustelin oman hillatoimittajani kanssa tästä tänään. Hänkään ei yksityiskohtia tunne eikä halunnut paljon arvaillakaan, mutta kertoi omasta toiminnastaan ja periaatteistaan. Mitään palkkioita työhönpääsystä ei ole, poimijoille maksetaan sama hinta poimituista tuotteista kuin suomalsisille, jotka myyvät yritykselle itse poimimiaan marjoja. Majoitustilat kunnostetaan joka vuosi, samoin autokalusto, joka myös katsastetaan ja jonka poimijat voivat vuokrata käyttönsä.

Vihaiseksi ja surulliseksi tässä tekee se, että kaukaa toiselta mantereelta erittäin tarpeellisia ansioita ahkeralla työllä hakemaan lähteneitä ihmisiä sekä kohdellaan huonosti että heiltä viedään osa ansaituista palkoistakin. Ja että rahojen kahmimisesta itselleen epäillään henkilöä, joka lehden mukaan on ”miljoonia tienannut marjamoguli”. Suruani ja vihaani lisää se, että epäiltynä osallisuudesta on myös varsin korkeassa asemassa oleva valtion virkamies. Onko se ahneus, joka ajaa hyväosaisen kahmimaan rahaa vähempiosaiselta jopa kyseenalaisin keinoin?

Olen kiitollinen saamastani kotikasvatuksesta, jonka antamia tärkeitä arvoja ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, ahkeruus, tyytyväisyys siihen, minkä itse on aidosti ansainnut sekä toisista ihmisistä ja myös eläimistä huolen pitäminen.

Toivon, että huominen on parempi ja että syitä olla vihainen ja surullinen on paljon tätä päivää vähemmän. Meillä kaikilla.